30. heinäkuuta 2017

What are you thankful for today?

Mielessä on pyörinyt ajatuksia myös tämän blogin suhteen, että mihin suuntaan tätä voisi alkaa viedä... Vaikka kirjoittelenkin täällä asioista pintaa syvemmältä, niin esim. tyttärestäni en juurikaan täällä kirjoita. Korkeintaan mainitsen ja edellisessä postauksessa laitoin pari kuvaa. Oon miettinyt itse sekä muiden mielipiteet huomioiden, että pitäisikö kirjoitella enemmän myös häneen liittyen? Hän on todella suuri osa elämääni, joten hänestäkin varmasti juttua riittäisi. Vai pieniä vlogeja? Jos on ideoita, että mitkä asiat teitä kiinnostaisivat, niin kertokaa toki! Otan ne sitten vaikka haasteina, jos joku asia tuntuu vieraalta :') Oon tällä hetkellä vähän umpikujassa :'D Ainoastaan sen suhteen oon varma, että nyt tuun jämähtämään tähän "krisutale"-nimeen ja tähän blogiin. Oon vaihtanut nimeä sekä tehnyt monia uusia blogeja, sillä koskaan en oo saanut mieleistäni aikaiseksi vaikka muiden mielestä olen. On positiivista huomata, kun katselee tilastoja lukukerroista, että mun höpinät kiinnostaa :) Kiitokset teille! <3




29. heinäkuuta 2017

Pain is real. But so is hope.

Viimeinkin löytyi hiukan aikaa saada jotain julkaistuksi tänne! Aiemmassa kirjotuksessani mainitsin, että äidilläni on terveyden kanssa ongelmia ja syynä on siis keuhkosyöpä. Kysyin äidiltäni luvan tämän tekstin julkaisemiseen, ettei kukaan käsitä minun kirjoittelevan tästä asiasta omin lupineni.

Kuukausi sitten äidiltäni löydettiin keuhkokuvista kasvainepäily ja tt-kuvauksen jälkeen se todettiin varmaksi kasvaimeksi eli keuhkosyöväksi. Viikko sitten äidiltä otettiin bronkoskopialla koepalat ja nyt keskiviikkona menemme kuulemaan lääkäriltä tulokset. Vaikka tämä on erittäin raskas ja surullinen asia, niin emme todellakaan ole luovuttaneet emmekä luopuneet toivosta! Sytostaattihoidot alkavat todennäköisesti erittäin pian. Kaikkien näiden asioiden keskellä olen oppinut nauttimaan pienistäkin hetkistä enkä siksi ole ollut täälläkään niin aktiivinen. Koskaan ei tiedä mitä tapahtuu. Ei tiennyt tätäkään, että äidin pitkittynyt flunssa ja yskä paljastuisi syöväksi. Muita yleisoireita ovat olleet väsymys, laihtuminen sekä ruokahaluttomuus.



Oli ihanaa ja suuri piristys, kun sisko ja kummipoikani kävivät pitkästä aikaa, niin pääsivät serkuksetkin leikkimään keskenään :) <3




11. heinäkuuta 2017

Once you choose hope, anything is possible

On taas kulunut aikaa siitä, kun olen viimeksi kirjoitellut tänne. Syynä on ollut se, että oon pyrkinyt saamaan terveyteni kuntoon niin mielenterveyden kuin fyysisten juttujenkin kannalta. Toinen syy on se, että äidilläni on myös terveytensä kanssa ongelmia ja oon ollut hänen tukenaan sekä mukana käynneillä. Toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin!


" Nyt on painoo olkapäillä en pysty vähätellä, ku mutsi sairastu en osannu käsitellä. Oot mulle kaikki kaikes, omistan tän verseen. Antasin tän kaiken pois, jos saisin sut vaan terveeks. "


Kävin viime viikolla lääkärissä ja sieltä sain sitten uuden mielialalääkkeen kokeiluun, jos siitä olisi jotain apua näiden mielialojen heittelyiden kanssa sekä muutenkin. Oon syönyt niitä vasta muutaman päivän, joten en tiedä miten ne pidemmän päälle toimivat. Ne ovat auttaneet myös unensaantiin, mutta edelleen näen painajaisia ja heräilen. Vaikutushan alkaa monissa lääkkeissä parin viikon jälkeen, joten sen näkee sitten. Samalla otin esiin päivittäisen pahoinvoinnin ja oksentelun sekä ikävän tunteen kaulassa, aivan kuin suonia vetelisi :D Lääkäri kuittasi sen vaan stressillä yms, mutta kun tätä on ihan ilman stressiäkin. Toinen ongelma on kamala suolanhimo, että sorrun monesti napsimaan suolaa ihan pelkästäänkin :D Täytynee siis varata uusi aika, että nämäkin asiat selviäisivät. Harmittaa, kun pahoinvointilääkkeitä ei oltu uusittu, sillä en tiedä miten tuun ilman toimeen, kun ne pian loppuvat D:


Nyt peiton alle ja katsomaan telkkaria, sillä keskittyminen on aika nollissa ja tekstikin sen mukaista. Ensi kerralla paremmin! Ainiin, pääsin viimeinkin maistamaan uutta Läikky-juomaa :D